Kelvin (symboli K) on lämpötilamittausyksikkö, jota käytetään usein lämpötilojen mittaamiseen. Se perustuu termodynaamiseen nollapisteeseen, joka on absoluuttisen nollan lämpötila, joka on määritelty olevan -273,15 astetta Celsius-asteikossa. Kelvin-mittausyksikkö on nimeltään sen jälkeen, kun William Thomson, 1. baron Kelvin, kehitti termodynaamisen lain ja määritti absoluuttisen nollan lämpötilan.

Kelvin-mittausyksikkö käytetään usein lämpötilojen mittaamiseen fysiikassa ja kemiassa, koska se on absoluuttinen mittausyksikkö, joka ei perustu mihinkään aineeseen tai substanssiin. Tämä tekee siitä tarkan ja luotettavan mittausyksikön lämpötilojen mittaamiseen erilaisissa olosuhteissa. Kelvin-mittausyksikkö on myös hyödyllinen, kun halutaan vertailla lämpötiloja, jotka ovat hyvin korkeita tai hyvin matalia, koska se ei rajoitu negatiivisiin lukemiin kuten Celsius-asteikko.

Kelvin-mittausyksikkö on osa SI-järjestelmää (International System of Units), jota käytetään yleisesti mittausyksikkönä erilaisissa tieteellisissä ja teknisissä sovelluksissa ympäri maailmaa. Se on yhdenmukainen mittausyksikkö, jota käytetään yleisesti lämpötilojen mittaamiseen kaikkialla maailmassa, ja se on suhteellinen mittausyksikkö, jossa lämpötilan muutokset ovat samat kaikkialla maailmassa.